Se kirja mitä tällä hetkellä lueskelen on nimeltään Kotimme Auschwitz ja sen on kirjoittanut Tadeusz Borowski.

Ei kauhian sujuvaa tekstiä, tai välillä vähän epälooginen. Tai ehkei epälooginen, mutta kuitenkin.. jotain. Mutta enköhän mä tuon jossain välissä saa luettua loppuun asti, ja voihan se olla että se tuosta vielä paraneekin.

Sinällään tietysti omituista, että millainen keskitysleiri -kirjan pitää olla jotta se on kirjana viihdyttävä? Onko mieluisaa lukea kun ihmiset marssitetaan kaasukammioihin muka suihkuun ja kärrätään kottikärryillä (tai millä lie) jonnekin joukkohautoihin tai uuneihin poltettavaksi.
Toistaiseksi ko kirja on lähinnä keskittynyt nälkään, olemattomaan ruokaan (nokkoskeittoa), selviytyjien valintaan ja hakkaaviin vartioihin.