Mitähän tästä nyt sitten sanoisi? Komean näköistä avaruus-actionia, jossa on tehosteet kohdallaan, teoriassa hyviä näyttelijöitä ja juoni, jolla ei liiemmin tarvitse päätään vaivata. Periaatteessa siis kaikki edellytykset ihan toimivalle kesäviihteelle, muttamuttamutta... siitä huolimatta elokuvateatterista ulos kävellessä oli päälimmäisenä sellainen olo, että tulipa sitten käytyä katsomassa huonoin elokuva sitten Matrix II:n.

Mikä sitten meni pieleen? No vaikka mikä! Periaatteessa on ihan hauskaa, että elokuva on täynnä viittauksia alkuperäisen trilogian tapahtumiin ja kohtauksiin (joko suoraan kuten näyttämällä Luken ja Leian päätymisen Tatooinelle ja Alderaniin tai epäsuorasti kuten R2D2:n nouseminen robotti(?)kasan alta juuri samalla tavalla kuin hiekasta Jedin paluussa tai valomiekkataistelujen ympäristöjen samankaltaisuus (portaat Sithin koston alussa ja Jedin paluun lopussa tai kaidetasapainoilut Sithin koston lopussa ja Imperiumin vastaiskussa)), mutta kun elokuva ei sitten olekaan mitään muuta kuin (kieltämättä hienosti) kuvitettuja kohtauksia, jotka tietää jo entuudestaan alkuperäisen trilogian pohjalta niin kyllä siinä alkaa jo pikkuhiljaa haukotuttamaan. Koko ajan toistetaan samaa kaavaa:

- action-kohtaus, jossa erikoistehosteet ovat juonen eteenpäinviemistä tärkeämpiä
- ei-niin-kovin-luonteva "juonen" eteenpäin vienti, jotta päästään seuraavaan kohtaukseen, joka on
- alkuperäisessä trilogiassa mainittu asia, joka pitää nyt "kuvittaa", ja jonka kaikki tuntevat jo entuudestaan
- ei-todellakaan-niin-kovin-luonteva "filosofinen" pohdiskelu jedien kesken TAI vaihtoehtoisesti "romanttinen" hetki Anakinin ja Padmen seurassa
- ja sitten taas actioniin ja sama kierros uudestaan.

(Puuduttavaa...)

Tähän kun lisätään "hauskoja" ääniä tuhoutuessaan päästelevät droidit (miksi joku ohjelmoisi robottiin iloisen vinkaisuäänen tuhoutumisen yhteydessä kirkaistavaksi?), "sujuva" dialogi ("But Anakin, you're breaking my heart"-kohdassa meinasin jo lähteä kävelemään), pienet silmiinpistävän häiritsevät yksityiskohdat (ladyshaveriä voi edelleen käyttää jonkinlaisena kännykän korvikkeena), alleviivaavat selittelyt, lasten TV-sarja-pahikseksi muokattu Keisari ("Kjä-hä-hää, huomatkaa että olen paha-ha-ha-haaa. Naamanikin on nyt ilkeän näköinen, että tiedättä kuka on pahis...") etc. niin onnistunut elokuvailta on valmis.

Enkä edes viitsi alkaa puhumaan fysikaalisista loogisuuksista (esim. avaruudessa ilmavirran mukaan lähtevät droidit) enkä fiksuista asejärjestelmistä ("Kehitetään ohjuksia, jotka eivät avaruusalukseen osuessaan räjäytäkään alusta kappaleiksi, vaan jotka alkavat repiä alusta hitaasti kappaleiksi, niin että vastapuolelle jää varmasti aikaa tuhota ase ennen kuin heidän aluksensa on täysin tuhoutunut..." raaps), koska niitä nyt löytyy kaikista tämän tyylilajin elokuvista.

Arvio: ½ / 5

ja lisäkommenttina toteamus, että tämä taisi olla huonoin jopa näistä uuden trilogian elokuvista. Harmi!

-NPC-