Ian McEwanin samannimiseen kirjaan (suom. Ikuinen rakkaus) perustuva elokuva risteilee jossain romantiikan, draaman ja trillerin välimaastossa saaden tosin paikoitellen aikaan myös muutamia hymynväreitä katsojan huulille. Elokuvan paras anti löytyy mielestäni kuitenkin sen parisuhdetta ja rakkautta pohdiskelevasta luonteesta. Merri osannee kertoa kuinka paljon tästä pohdinnasta sai irti pelkästään elokuvaa katsomalla, mutta ainakin minusta elokuva onnistui ihan kohtalaisesti kuvaamaan niitä ajatuksia, joita kirjassakin pohdittiin. Luonnollisestikin kirjassa on mahdollisuus mennä pohdinnoissa hieman syvemmälle kuin elokuvassa, mutta ihan kiva tunnelma elokuvassakin saatiin aikaiseksi. Miinusta tulee hieman liian usein käytetyistä kuvallisista tehokeinoista (tärisevä tai hypähtelevä kuva, kuvan sumentaminen, jne.), jotka sinällään kyllä ihan sopivat niihin kohtiin, joissa niitä oli käytetty, mutta alkoivat hieman menettämään tehoaan, kun niitä oli sullottu joka väliin.

Suosittelen niille, jotka haluavat katsoa muitakin kuin amerikkalaisia elokuvia, ja joista on mukava pohtia elokuvan "syvällisempiä merkityksiä". Mutta jos pitäisi valita elokuvan ja kirjan välillä niin ehkä kallistuisin kuitenkin ennemmin suosittelemaan kirjan lukemista.

Arvio: 4/5

-NPC-
Minä en niin jaksa pohdiskella. Joku Die Hard pläjäys on kivempi "aivot narikkaan" juttu Mr. Green
Vaikka kyllähän tuossakin leffassa oli ihan lupaava alku, ja joitain hyviäkin kohtia. Muuten aika kummallinen (varmaan kun en pohtinut tarpeeksi).

Ei paska, muttei huippukaan.

-Kapu-